SELKÄKIVUT JA -VAIVAT
Kaikkia töitä ei valitettavasti voida tehdä ergonomisesti sähköpöydän ääressä, satulatuolilla istuen ja trendikkäästi säännöllisesti jumppakepillä jumpaten. Rakennusteollisuudessa on paljon työtehtäviä, joita joudutaan suorittamaan maassa, tai lattian tasossa. Yleensä työskentely tehdään kumarassa, selälle luonnottomassa asennossa. Pitkään jatkuva, selälle luonnottomassa asennossa tehtävä työ aiheuttaa kipua alaselässä, joka heikentää työntekijän elämänlaatua vaikuttaen myös hänen yöuneen ja vapaa-aikaan.
Alaselkäkivulla tarkoitetaan kipua, joka paikantuu alimpien kylkiluiden ja pakarapoimujen välille. Kipu voi säteillä myös alaraajoihin. Ympäristötekijöistä fyysisesti raskas työ on alaselkäkivun kiistaton riskitekijä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että raskas fyysinen työ, taakkojen käsittely, toistuva taivutus- ja kiertoliike sekä koko kehoon kohdistuva tärinä ovat alaselkävaivojen riskitekijöitä.
Mekaanisesti selkään kohdistuu kompressio- ja leikkausvoima sekä taivutus- ja kiertovoimat. Nämä voimat yhdessä vaikuttavat haitallisesti selän rakenteisiin. Kyseiset voimat ovat ensisijaisesti seurausta painovoimasta. Painovoiman lisäksi rankaan kohdistuu myös lihastyöstä aiheutuva (kompressio)voima. Pelkästään rennon istuma- tai seisoma-asennon ylläpitämiseen tarvittava lihasjännite aiheuttaa lannerangan välilevyille kompressiovoiman, joka on kaksi kertaa suurempi kuin pelkkä kehon paino. Kumartumisen tai painavan esineen nostamiseksi, lihasten on tehtävä valtavasti enemmän töitä painovoiman vastustamiseksi.
Selkäongelmat ja selän kudosten vauriot ovat seurausta siitä, että erilaiset kudokset sopeutuvat kuormitukseen (ja erityisesti kuormitustason muutoksiin) eri tavoin. Lihas- ja luukudos sopeutuu kuormituksen lisääntymiseen kohtuullisen nopeasti verrattuna jänteiden, ligamenttien, ruston ja välilevyjen sopeutumiskykyyn. Ongelmia aiheutuu, kun lihasvoima reagoi nopeasti jo parissa päivässä kuormituksen kasvuun, mutta selkärangan muut kudokset eivät vahvistukaan samassa tahdissa.
