Valitettavasti yleisin kiinnityksen pettämiseen johtaneista syistä on käyttäjän asennusvirhe. Noudattamalla kiinnittämisen perussääntöjä ja kiinnikkeen valmistajan määrityksiä, kiinnitykset onnistuvat luotettavasti ja turvallisesti. Pelkän oppaan lukeminen ei kuitenkaan korvaa ammattikoulutusta ja työkokemusta, eikä tee kenestäkään vielä kiinnittämisen ammattilaista, mutta kiinnitysopas antaa sinulle kuitenkin paljon hyödyllistä ja tärkeää tietoa kiinnittämisestä.
OIKEAN KIINNIKKEEN VALINNAN 1-2-3
Oikean kiinnikkeen valinnassa on otettava huomioon, mihin materiaaliin ollaan kiinnittämässä. Kiinnikkeen materiaalin valintaan vaikuttaa se, missä ja minkälaisissa olosuhteissa ollaan kiinnittämässä, sekä kiinnikkeen kokoon mitä ollaan kiinnittämässä.
1 KIINNITYSALUSTA
Yleisimpiä Suomessa käytettyjä rakennusmateriaaleja ovat:
BETONI
Maailman yleisin rakennusmateriaali, jota käytetään ensisijaisesti teollisessa rakentamisessa suuren puristuslujuutensa johdosta. Talonrakentamisessa yleisimpiä rakenneosia ovat perustukset, kantavat rakenteet, välipohjat ja porraselementit.
TÄYSTIILI
Hyvin yleinen rakennusmateriaali, jota käytetään pääasiallisesti muuratuissa rakenteissa. Käytetään ensisijaisesti julkisivuissa pienkiinteistöjen rakentamisessa sekä teollisessa rakentamisessa osastoivien rakenteiden rakennusaineena.
REIKÄTIILI
Hyvin yleinen rakennusmateriaali, jota käytetään pääasiallisesti muuratuissa rakenteissa. Käytetään ensisijaisesti julki- sivuissa, osastoivien rakenteiden rakennusmateriaalina sekä kohteissa, joissa materiaalilta edellytetään jonkinasteista lämmöneristyskykyä.
LUONNONKIVI
Käytetään rakentamisessa pää- asiassa pintamateriaalina esi- merkiksi julkisivuissa ja portaissa. Haurautensa johdosta luonnonkivi murtuu herkästi.
KEVYTBETONI
Melko yleinen rakennusmateriaali kaikessa rakentamisessa keveytensä ja muunneltavuutensa johdosta, tuotemerkkinä mm. Siporex. Kevytbetonia käytetään ensisijaisesti osastoivina, mutta myös kantavina rakenteina.
KEVYTSORA
Yleinen rakennusmateriaali pienkiinteistöjen rakentamisessa, tuotemerkkinä mm. Leca®. Kevytsoraharkkoja käytetään etenkin perustuksissa ja kantavissa rakenteissa.
KALKKIHIEKKATIILI
Kalkkihiekkatiilet valmistetaan poltetun kalkin, kvartsipitoisen hiekan ja veden seoksesta. Seoksesta puristetaan korkean paineen avulla mittatarkat tiiliraakileet. Lopullisen lujuutensa tiilet saavat autoklaavissa, jossa on korkea höyrynpaine ja lämpötila 160–200°C. Höyrykarkaisussa kalkki reagoi kvartsipitoisen hiekan kanssa ja muodostaa silikaattisen sidoksen. Värilliset kalkkihiekkatiilet valmistetaan lisäämällä massaan valon ja alkaalin kestävää pigmenttiä. Valkoisen tiilen valmistuksessa käytetään murskattua kvartsia.
RAKENNUSLEVYT
Ohutseinämäiset rakennuslevyt ovat erittäin yleisiä kaikessa rakentamisessa, yleensä rakenteiden pintamateriaaleina. Rakennuslevyihin kuuluvat kipsi- ja kipsikuitulevyt, puukuitulevyt, vanerit, lastulevyt sekä erilaiset sisustuslevyt. Levyjen lujuus ja ominaisuudet vaihtelevat erittäin paljon. Levypinnan lujuuteen sekä kiinnikkeen asennus- kohtaan vaikuttavat myös levy- pinnan takana sijaitsevat puiset tai metalliset rakenteet, kuten koolaukset.
ONTELOLAATTA
Ontelolaatta on yleisin elementtilaattatyyppi, jota käytetään betonirunkoisissa rakennuksissa. Niitä käytetään asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten ala-, väli- ja yläpohjissa. Ontelolaatat ovat esijännitettyjä laattaelementtejä, joita on kevennetty laatan pituussuunnassa kulkevilla onteloilla. Ontelolaattojen valmistukseen käytetään C40/50-C70/85 lujuuden omaavaa betonia. Laatat valetaan liukuvaluna pitkien teräksisten valupetien päälle. Valussa käytetään jäykkää betonimassaa.
MITÄ LÖYTYY RAPPAUKSEN, MAALIN TAI TAPETIN TAKAA?
Koeporaa näkymättömään paikkaan, kuten jalkalistan taakse. Porauspölyn väri ja rakenne auttavat selvitystyössä! Samoin selvität esim. rappauksen tai muun kantamattoman rakenteen paksuuden.
2 KIINNITYKSEN OLOSUHTEET
Korroosio on ympäristön vaikutuksesta tapahtuvaa metallin muuttumista ja hajoamista ja sillä on merkittävä vaikutus asennusten kestävyyteen. Korroosion näkyvä ilmenemismuoto on ruoste, mutta usein korroosiota ei pysty silmällä erottamaan. Korroosiota aiheuttavat erityisesti ilmasto-olosuhteet ja niiden muutokset sekä altistuminen korroosiota kiihdyttäville aineille, kuten merivesi, saasteet tai kemikaalit.
Olosuhteiden vaikutuksesta syntyvän pintakorroosion lisäksi myös eri metallilaatujen yhdistäminen voi johtaa epäjalomman metallin nopeaan korroosioon (galvaaninen korroosio). Korroosiota hyvin kestävät materiaalit, kuten ruostumaton teräs, ovat herkkiä metallin sisäisten ja ulkoisten jännitysten sekä ympäröivien korroosio-olosuhteiden yhteisvaikutuksesta syntyvälle jännityskorroosiolle.
Kiinnikkeitä suojataan korroosiolta sinkityksellä, erilaisilla korroosiota hidastavilla pinnoitteilla sekä ruostumattoman teräksen (A2, A4, erikoishaponkestävä) käytöllä. Sormatin valikoimasta löydät kiinnikkeet vaativimpiinkin korroosio-olosuhteisiin.
SÄHKÖSINKITTY
Kuivat sisätilat, ulkona vain väliaikaiset kiinnitykset.
KUUMASINKITTY / MEKAANISESTI SINKITTY / MULTI LAYER / BLACKDIZED
Kosteat sisätilat, ulkona vain kevyissä korroosio-olosuhteissa.
RUOSTUMATON TERÄS / NANO-PINNOITE
Märät sisätilat, ulkona keskiraskaissa korroosio-olosuhteissa.
HAPONKESTÄVÄ TERÄS A4 1.4404 / 1.4578
Märät sisätilat, ulkotilat, teollisuusolosuhteet, meri- ilmasto, ei merivesikosketusta. Ei altistusta klorideille.
ERIKOISHAPONKESTÄVÄ TERÄS 1.4529 (High Corrosion Resistant HCR)
Erityisen aggressiiviset korroosio-olosuhteet sisällä ja ulkona, merivesiroiskealueet, uimahallit ja maantietunnelit. Kestää erinomaisesti klorideja.
Olemme listanneet Sormat-tuotteissamme soveltuvat kiinnitysalustat ja käyttöolosuhteet jokaiselle tuotteelle erikseen. Oikeaa kiinnikettä valitessasi vois myös käyttää kiinnikkeen valintatyökalua, joka löytyy EJOT-Sormat – sivun alareunasta.
3 KOHDISTUVA KUORMITUS
NOUDATA AINA KIINNIKEKOHTAISIA SALLITTUJA KUORMITUKSIA! Kiinnitysasennukseen kohdistuvien kuormitusten määrittämisessä on huomioitava kaksi tekijää: kuormituksen suuruus ja kuormituksen vaikutussuunta. Kuormituksissa on siis kyse kiinnitettävän kappaleen tai rakenteen painon lisäksi myös siitä mihin suuntiin painon aiheuttama kuormitus kohdistuu sekä minkä tyyppistä kuormitus on luonteeltaan.
Asennukseen kohdistuva kuormitus voi tarkoittaa vetovoimaa (N), leikkausvoimaa (V) tai puristusvoimaa (N). Yleensä kiinnikkeeseen kohdistuu näiden voimien yhdistetty kuorma. Kuormien määrittämisen yksikkö on kilonewton kN, jolloin 1 kN vastaa noin 100 kg:n massaa.
Veto (voima) N
Puristus (voima) N
Leikkaus (voima) V
Yhdistetty veto ja leikkaus (voimat = vino veto) FR
Yhdistetty veto ja leikkaus (voimat = vino veto) FR sekä taivutusmomentti M etäisyydellä e
Yhdistetty leikkaus (voima) V ja taivutusmomentti M etäisyydelle e
Taivutusmomentti M
Kiinnikkeiden sallittua kuormitusta on asennuksen turvallisuuden varmistamiseksi ehdottomasti noudatettava. Sallitut arvot sisältävät kiinnikekohtaisesti määritellyn varmuuskertoimen. Kaikille kiinnikkeillemme on määritetty sallittu vetokuormitus ja katsomamme tarpeen mukaan myös sallittu leikkauskuormitus. Kuormien yhteydessä mainitaan, mikäli arvot perustuvat tiettyä kiinnitysalustaa ja asennusta koskevaan eurooppalaiseen tekniseen hyväksyntään (ETA).
KUORMITUSTYYPIT
Käyttökohteesta riippuen asennuksiin saattaa kohdistua staattisen kuormituksen lisäksi muuttuvia ja vaihtuvia jännityksiä, värähtelyitä, seismistä kuormitusta tai nopeita, suurienergisiä iskukuormituksia. Tällaisille dynaamisille kuormituksille ovat alttiita esim. kaiteiden, teollisuuskoneiden, nosturien ja erilaisten antennien sekä mastojen kiinnitykset.
STAATTINEN KUORMITUS
Staattinen: Voiman suunta ja suuruus pysyvät vakiona
DYNAAMINEN KUORMITUS
Jatkuvasti muuttuva: Voiman suunta ja suuruus muuttuvat säännöllisesti
Pulssikuorma: Voiman suunta ja suuruus muuttuvat epäsäännöllisesti
Iskukuorma: Voiman suunta ja suuruus muuttuvat sattumanvaraisesti
KIINNITYSETÄISYYDET
OLE TARKKANA KIINNITTÄESSÄSI LÄHELLE KIINNITYSALUSTAN REUNAA! Useiden kiinniketyyppien toiminta perustuu kiinnikkeen kiristämisestä johtuvan kiinnikkeen voimaosan laajenemisen synnyttämään kitkaan. Mikäli kiinnikkeen etäisyys kiinnitysalustan reunasta tai toisesta kiinnikkeestä on liian pieni, laajenemispaine voi aiheuttaa alustan murtumisen ja kiinnityksen pettämisen. Reunaetäisyydellä tarkoitetaan ankkurin sallittua etäisyyttä kiinnitysalustan (esim. betonilaatta, -seinä tai -pilari) reunasta. Keskinäinen etäisyys tarkoittaa samalle kiinnitysalustalle asennettavien kiinnikkeiden sallittua etäisyyttä toisistaan.
scr Karakteristinen keskinäinen etäisyys
ccr Karakteristinen reunaetäisyys
hnom Asennussyvyys
hef Tehollinen asennussyvyys
hmin Kiinnitysalustan min. paksuus
Tuoteosion teknisissä tiedoissa määritetyt sallitut kuormitusarvot perustuvat suoritettuihin kokeisiin, joissa on käytetty alla olevan taulukon mukaisia etäisyyksiä. Mikäli etäisyyttä muutetaan pienempään suuntaan, pienenee myös sallittu kuormitus. Ellei erikseen ole mainittu, perustuvat tuotesivuilla esiintyvät kiinnikkeiden kapasiteetit alla oleviin reuna- ja keskinäisiin etäisyyksiin.
OHJEELLISET REUNAETÄISYYDET JA KESKINÄISET ETÄISYYDET BETONISSA
| ANKKURI | TYYPPI | hmin | scr, N | ccr, N |
|---|---|---|---|---|
| Kiila-ankkuri | S-KA… | 2,0 x hef | 3,0 x hef | 1,5 x hef |
| Lyöntiankkuri | LA+, LAL+… | 2,0 x hef | 3,0 x hef | 1,5 x hef |
| Messinkiankkuri | MSA | 2,0 x hef | 3,0 x hef | 1,5 x hef |
| Betoniruuvit | S-CSA… | 2,0 x hef | 3,0 x hef | 1,5 x hef |
| Kemiallinen massa | ITH | hef + 2 d0 | 3,0 x hef | 1,5 x hef |
| Lyöntitulppa | LYT… | ≥ 100 mm | ≥ 100 mm | ≥ 100 mm |
| Karmitulppa | SDF | 2 x hef | 3 x hef | 1,5 x hef |
Jos keskinäinen etäisyys tai reunaetäisyys muuttuu pienemmäksi kuin ns. karakteristiset arvot (scr / ccr), tarvitaan uudet laskelmat kulloisenkin tuotehyväksynnän perusteella. Leikkauskuormituksen ollessa kyseessä, taulukon arvot eivät päde liian lähelle betoniin reunaa tehtävissä kiinnityksissä. Lähellä reunaa olevissa leikkauskuormituksissa (c ≤ 10 x hef), betonin murtuminen on tarkasteltava kulloisenkin tuotehyväksynnän perusteella tehtävien laskelmien perusteella. Sormatin TRUSTFIX -laskentaohjelma on ladattavissa osoitteessa www.sormat.com.
HALKEILLUT JA HALKEILEMATON BETONI
Betonia käytetään rakentamisessa sekä raudoittamattomana että raudoitettuna. Raudoitettua betonia kutsutaan usein teräsbetoniksi ja raudoittamiseen yleisimmin käytettyä terästankotyyppiä harjateräkseksi. Betoni kestää hyvin puristusta, mutta halkeaa helposti vedettäessä, teräs taas kestää hyvin vetämistä.
Betonirakenteessa on käytännössä aina sisäisten ja ulkoisten olosuhteiden, jännitysten ja kuormien aiheuttamia halkeamia, mutta pienikokoisina niitä ei pidetä vaurioina. Oikein suunniteltu betoniraudoitus rajoittaa halkeamien levenemistä ja siirtää vetovoimat halkeamien yli, estäen siten halkeamien laajenemisen sellaisiksi vaurioiksi, jotka vaarantaisivat rakenteen kestävyyden.
Esimerkiksi, kun kahden tukipilarin välissä olevaa betonilaattaa kuormitetaan yläpuolelta, niin laatan alareuna venyy ja yläreuna puristuu laatan oman painon ja laatan päällä olevan painon vaikutuksesta. Laatan yläpintaa kuormittaa siis puristusvoima ja alapintaa vetovoima. Laatan yläpinnan betoni kestää puristavan voiman, mutta alapintaan on lisättävä terästä ottamaan vetävät voimat vastaan, jotta rakenteen halkeamat eivät kasvaisi liian suuriksi.
KÄYTÄ HALKEILLEESSA BETONISSA VAIN HYVÄKSYTTYJÄ KIINNIKKEITÄ! Kun kiinnityksiä tehdään betonin halkeiluvyöhykkeelle, on huomioitava, että halkeamat rikkovat kiinnitysalustan kuormituskapasiteettia ja siten vaikuttavat kiinnikkeiden kantokykyyn. Sormatin valikoimasta löytyy useita halkeilleelle betonille hyväksyttyjä kiinniketyyppejä, kuten kiila-ankkurit, betoniruuvit, Liebig® Heavy Duty-ankkurit sekä ITH-injektointimassat. Kiinnikkeen soveltuvuus halkeilleelle betonille mainitaan erikseen tuotetiedoissa!
MUISTA: EUROOPPALAISEN TEKNISEN HYVÄKSYNNÄN (ETA) OPTIOT 1-6 HALKEILLEELLE JA HALKEILEMATTOMALLE BETONILLE, OPTIOT 7-12 VAIN HALKEILEMATTOMALLE!
Noudata erityistä huolellisuutta kattoon ja yleensä pään yläpuolelle tehtävissä kiinnityksissä!
ETA-HYVÄKSYNNÄT JA CE-MERKINNÄT
Rakentamisen turvallisuusvaatimusten kiristyessä viranomaiset kiinnittävät tarkempaa huomiota myös rakenteiden kiinnityksiin. Turvallisuuden kannalta merkityksellisissä kiinnityksissä rakennesuunnittelijoita ja rakentajia saatetaan edellyttää käyttämään erityisen arviointimenettelyn kautta hyväksynnän saaneita tuotteita.
Ankkurointia koskevista hyväksynnöistä tärkein on eurooppalainen tekninen hyväksyntä (arviointi) ETA. ETA-hyväksyntä edellyttää tehtävään hyväksytyn, puolueettoman organisaation suorittamia tuotteen ominaisuuksia ja kapasiteettia arvioivia kokeita. Ankkureiden ETA -hyväksynnät on jaettu mm. tuotteiden materiaalin, toimintaperiaatteiden ja käyttökohteiden mukaisesti EAD-ohjeisiin. Metalliankkureiden hyväksyntää koskeva EAD -ohje jakaa mahdolliset hyväksynnät 12 vaihtoehtoon, ns. optioon, suoritettujen testausten laajuuden perusteella. Optio 1-hyväksytty tuote on testattu kattavimmin ja siitä on saatavilla eniten ominaisuuksia ja kapasiteetteja koskevia tietoja, kun taas optio 12 tuote on testattu vain muutaman ominaisuutensa osalta.
Viranomaiset saattavat edellyttää esim., että betonin halkeiluvyöhykkeelle tehtävissä asennuksissa on käytettävä ETA-hyväksyttyjä ankkureita. Lisätietoja teknisistä hyväksynnöistä ja kiinnityksiä koskevista vaatimuksista saat tarvittaessa paikallisesta rakennusvalvonnasta.
CE-merkintä on vaatimustenmukaisuusmerkintä, joka perustuu rakennustuotteita koskevaan EU-asetukseen. Tämä puolestaan ohjaa kansallista lainsäädäntöä. CE-merkinnällä valmistaja takaa, että tuotteet täyttävät kaikki EU-asetuksen vaatimukset, jotka liittyvät tuotteen mittoihin, raaka-aineisiin ja itse lopputuotteeseen.
Kiinnike-Kolmion laatupolitiikan mukaan tuotteiden tulee täyttää paitsi asiakkaiden myös kaikki viranomaisten asettamat vaatimukset. Kiinnike-Kolmion tuotteita käyttävät sekä tuotteitamme muille suosittelevat voivat aina olla varmoja kiinnikkeiden laadusta, turvallisuudesta ja käyttösopivuudesta jopa kaikkein vaativimmissa kohteissa.
KIINNIKKEIDEN ASENNUSTYYPPEJÄ
ESIASENNUS
Esiasennus on yleisin asennustapa esimerkiksi nailon-tulppia käytettäessä ja kevyissä kiinnityksissä.
LÄPIASENNUS
Läpiasennus on kätevin kiinnittämistekniikka, kun asennettavia kappaleita on useita tai kun kappale vaatii enemmän kuin yhden porareiän. Mikäli on mahdollista, niin porareikä porataan suoraan kiinnitettävän kappaleen läpi ja näin vältytään kohdistamisongelmilta.
ETÄASENNUS
Etäasennustekniikkaa käytetään erityisesti julkisivuihin tehtävissä asennuksissa, kun kiinnitettävän kappaleen tai rakenteen tulee olla erillään kiinnitysalusta. Etäasennuksia rajoittaa kiinnikekohtainen kiinnitettävän aineen maksipaksuus, joka määritetään arvolla tfix. Etäasennuksessa kiinnikkeeseen kohdistuu ylimääräistä momenttia. Etäasennus vaatii yleensä metalliankkurin, joka on varustettu metrisillä kierteillä lukitusmuttereita varten.
ANKKUREIDEN TOIMINTAPERIAATTEET
KITKALUKITUS:
Kiristettäessä kiinnikkeen laajeneva osa puristuu porareiän seinämää vasten.
- Kiila-ankkurit
- Lyöntiankkurit
MUOTOLUKITUS:
Kiinnikkeen muoto sopii erikoisporanterällä tehdyn porareiän muotoon tai kiinnike leikkautuu oikeaan momenttiin kiristettäessä kiinnitysalustaan.
- Ruuviankkurit
- Takakartioankkurit
- Itseleikkaavat takakartioankkurit
KEMIALLINEN LUKITUS:
Kemiallinen massa tai hartsi kiinnittää valitun kiinnikkeen alustaan.
- Injektointimassat
PORAREIÄT
LUOTETTAVA KIINNITYS VAATII OIKEAN KOKOISEN PORAREIÄN! Jokaisen kiinnikkeet taulukosta löydät kullekkin kiinnikkeelle oikean kokoisen porareiän. Kaikille kiinnikkeille ei välttämättä tarvita esiporattua reikää. Asennuksen alustana toimiva rakennusmateriaali määrää käytettävän poraustekniikan.
EI PORAUSTA
Kiinnike asennetaan lyömällä tai ruuvaamalla se kiinni suoraan kiinnitysalustana toimivaan rakennusmateriaaliin, esim. kipsilevyyn tai huokoisiin harkkoihin, kuten Leca® tai Siporex.
KIERTOPORAUS
Iskuton, terän pyörimisliikkeeseen perustuva poraus tavallisella ruuvi- vääntimellä puristuslujuudeltaan heikkoihin materiaaleihin, kuten rakennuslevyihin. Sormatin valikoimasta löytyy lisäksi terätyyppejä, jotka soveltuvat iskuttomaan kiertoporauksen kovaan savitiileen.
ISKUPORAUS
Poraustekniikkana toimivat terän pyörimisliike sekä iskutoiminnon nopea- tahtiset, mutta kevyet iskut. Iskuporausta käytetään umpinaisiin tiivisrakenteisiin rakennusmateriaaleihin, kun poranterän halkaisija on alle 20 mm. Tiiliin poraamisen voi aloittaa ilman iskutoimintoa, mutta mikäli reikää ei ala muodostua, niin siirrytään iskuporaukseen.
VASARAPORAUS
Poraustekniikkana toimivat terän pyörimisliike sekä vasaratoiminnon nopea- tai hidastahtiset raskaat iskut. Käytetään umpinaisiin tiivisrakenteisiin rakennusmateriaaleihin. Vasaraporaus saattaa hajottaa savireikätiilen väliseiniä heikentäen tiilen rakennetta.
TIMANTTIPORAUS
Kiertoporausta timanttiporanterällä ja ilman iskutoimintoa käytetään porattaessa halkaisijaltaan erityisen suuria porareikiä sekä tiheästi raudoitetun teräsbetonin poraamisessa. Usein märkäporausta.
MUISTA ERITYISESTI:
Muista puhdistaa porareikä huolellisesti teräsharjalla ja imurilla tai ilmapumpulla! Muista myös porata kerralla riittävän syvä porareikä, usein sopiva syvyys on asennussyvyys hnom + 10 mm. Pahoin kuluneen poranterän käyttö on turvallisuusriski ja vaikeuttaa asennustyötä!
KIINNIKKEIDEN ASENNUSSYVYYS
Perussääntö on, että mitä syvemmälle ankkurin asennat, sitä paremmin hyödynnät kiinnitysalustan puristus- ja vetolujuuden eli sitä vahvemman kiinnityksen saat. Noudata aina asennusohjeessa määritettyä kiinnitettävän kappaleen maksimipaksuutta tfix sekä asennussyvyyttä hnom.
Kiinnikkeen asennussyvyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun kiinnitysalusta on rappauksen, verhoilun tai eristekerroksen peittämä. Tällöin sopivaa kiinnikepituutta valittaessa on kiinnitettävän kappaleen maksimipaksuuteen tfix lisättävä kuormaa kantamattoman kerroksen, kuten rappauksen, paksuus.
HUOM!
Mm. Sormatin S-CSA+- betoniruuveille on määritelty asennusohjeissa sallitut kuormitukset kahdelle eri asennussyvyydelle ja kiinnitettävän aineen paksuudelle, soveltuen siten useampiin erilaisiin kiinnitystarpeisiin.
KIINNIKKEEN KIRISTÄMINEN
Kiinnikkeet kiristetään tyypistä riippuen joko käsin tai koneellisella ruuvivääntimellä, momentti- tai kuusiokoloavaimella tai kiinnikekohtaisella asennustyökalulla. Oikean kiristysmomentin Tinst sekä asennustyökalujen käyttö helpottaa asennusta ja säästää turhalta työltä, yli- tai alikiristämiseltä, kierteiden rikkoutumiselta sekä mahdolliselta kiinnitysalustan murtumiselta. Muista, että kiristämistä helpottaa oikean kokoinen ja huolellisesti puhdistettu porareikä!
Mikäli sinulle jäi vielä jotain kysyttävää, tai tarvitset lisää tietoa kiinnittämisestä, tai kiinnikkeistä, asiantuntijamme auttavat sinua mielellään. Voit olla yhteydessä asiantuntijoihimme helpolla verkkolomakkeella, tai suoraan puhelimitse. Yhteystietomme löytyvät yhteystiedot-osiosta.